Pesäero lähisuhdeväkivaltaan
	Aktiivinen kampanjointi voi joskus tuottaa tulosta. Kokoomusnaisten Aika puhua -kampanja on yksi osoitus tästä. Lyhyessä ajassa yli 3.000 henkilöä allekirjoitti adressin lähisuhdeväkivallan tiukemmaksi sääntelyksi. Keskustelua lähisuhdeväkivallasta on herätelty viime aikoina aktiivisesti. Osallistuin keskusteluun kokoomuksen edustajana presidenttifoorumissa. Vaadin tuolloin tiukempia säännöksiä ja lähisuhteessa tapahtuneen lievän pahoinpitelyn tuomista aina yleisen syyttäjän ajamaksi viralliseksi syyteasiaksi. Nyt lähisuhdeväkivaltaan on herätty myös lainsäätäjän toimesta. Asiaa pohtineen työryhmän suositukset saivatkin maata ministeriössä aivan liian kauan. Aiemmin laki on suojellut enemmän rikoksentekijää kuin uhria. Syyttäjä ei ole voinut ajaa syytettä, jos uhri ei ole halunnut. On selvää, että uhrin tahtoon on voitu vaikuttaa monin tavoin tekijän toimesta. Nyt poliisi ja syyttäjä ottavat kantaakseen vastuun tutkinnan etenemisestä. Muutokset ovat välttämättömiä, mutta tämä ei riitä. Emme voi ummistaa silmiämme siltä, että perheessä tapahtuva väkivalta jättää jälkensä kaikkiin osapuoliin. Lainsäädännön muutosten lisäksi on tärkeää luoda maanlaajuinen palvelujärjestelmä perheväkivallan osapuolten tueksi. Yhteistyötä on tehtävä yli hallinnollisten rajojen ja tekijät on ohjattava tarvittavaan hoitoon. Meidän tulee myös ottaa olemassa olevista rangaistusasteikoista käyttöön muukin kuin alalaita. Nykyisin esimerkiksi raiskaustapauksissa annettavat tuomiot ovat käsittämättömän lieviä. Asennekasvatuksella pystymme tekemään ihmeitä. Niin kodeissa kuin kouluissa on opetettava kunnioittamisen ja koskemattomuuden teesejä. Raja oikean ja väärän välillä ei saa jäädä häilyväksi. Sampsa (08.06.2010 09:19)