Reilu vuosi sitten käytin Etyjin talousfoorumissa Dublinissa puheenvuoron, jossa esitin, että pankkien taseet on avattava. Silloin esitys sai vastakaikua, mutta aikojen parannuttua moni unohti koko asian. Kreikan kriisin myötä asiaan palattiin. Hyvä niin.
>>> Lue lisää
Kulunut talvi on taas osoittanut, että työrauhavelvoitteella voidaan pyyhkiä pöytää. Mitä sitten, jos siitä on sovittu yhdessä työmarkkinaosapuolten kesken ja laissa sen rikkominen on säädetty rangaistavaksi. Olemattoman pieni rangaistus - jota sakoksi kutsutaan - on halpa pääsylippu mielivaltaan.
Lain mukaan lakko on laiton, jos se kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen määräykseen ja sen toteuttaa sopimukseen sidottu taho. Aiotusta työnseisauksesta tai lakosta on tehtävä ennakkoilmoitus kaksi viikkoa ennen toimenpiteitä. Näitä sääntöjä rikotaan mennen tullen.
Laittomasta lakosta voidaan määrätä hyvityssakko. Sakko kohdistuu työntekijöiden yhdistykseen, ei työntekijöihin. Hyvityssakon enimmäismäärä on 28.300 euroa.
Matkustan paljon lentokoneella. Viime aikoina olen ottanut tavaksi ottaa tavarani mukaan koneen sisälle. Ruumaan laitan tavarani vain pakosta. Koskaan ei voi olla varma, millä mielellä laukunkäsittelijät minäkin päivänä ovat.
Joulukuussa laukunkäsittelijöiden laiton lakko aiheutti Finnairille yli kuuden miljoonan euron vahingot - matkustajien kokemista vahingoista puhumattakaan. Sakkoja ilmailualan unioni tuomittiin maksamaan 13 000 euroa. Laittomista lakoista annettujen hyvityssakkojen määrät eivät ole minkäänlaisessa suhteessa aiheutettuun vahinkoon.
Ongelma on taas edessä, kun ahtaajat esittelevät omia uhkavaatimuksiaan. Jo nyt, ennen varsinaisten lakkojen alkamista työnseisauksista on aiheutunut 100 miljoonan euron lovi Suomen vientituloihin.
Työmarkkinasääntelyä uudistetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Laittomista lakoista annettavat rangaistukset on otettava pikaisesti työlistalle. Nykysäännökset ovat kestämättömällä pohjalla.